| ”Teen
ikkunoita tämän maailman seiniin… samalla niistä
voi katsella sisimpääni, ehkä katsojakin näkee
niistä hetkittäin itseensä”
Minulta on joskus kysytty, itse
asiassa aika usein, minkä tähden teet lähinnä
surrealismia? Eikös se ole vähän epäkypsää
erikoisuudentavoittelua, epäesteettistä ja vanhanaikaista…
Ja joku kysyy joskus sitäkin mitä järkeä nykyaikana
on yleensä maalata tauluja; maailmahan on jo täynnä
kuvia… kuvataidehan elää enää vain mainonnassa
ja mediassa, kaikki muu on eliitille suunnattua snobismia tai mauttomille
massoille dumpattavaa sisustusmateriaalia.
No tähän voin vastata vain, että ei siinä mitään
järkeä olekaan. Mutta logiikka on muutoinkin mielestäni
yliarvostettua. Sen tehtävänähän on usein tehdä
elämästä yllätyksetöntä rutiinia;
ongelmat ratkaistaan, jotta päästään takaisin
lepotilaan ottamaan vastaan se, mitä joku muu on parhaaksesi
ajatellut.
Minäkin nautin yllätyksettömyydestä ja rutiineista
suuresti. En kaipaa mullistuksia arkeen enkä vuodenaikoihin.
Sillä vain se antaa mahdollisuuden kärrynpyöriin
ja kuperkeikkoihin henkisessä elämässä. Jos
ei tarvitse huolehtia materiasta 24/7, jää aikaa tarkastella
maailmaa ja huomata, että asiat usein ovat toisenlaisia kuin
on oppinut/opetettu ajattelemaan. Niissä hetkissä löydän
aiheet ja inspiraation.
Joskus ne tulevat väläyksinä keskellä arkea
tai unta, mutta niiden luokse voi toisinaan päästä
myös etsiytymällä. Teen kuvia mieluiten ilman minkäänlaista
ennakkosuunnitelmaa, jolloin työ näyttää edistyessään
suunnan. Tai sitten yritän toistaa mielessäni välähtäneen
vision tunnontarkasti…
Olin jo pienokaisena kiinnostunut kuvista ja tauluista. Historiankirjojen
kuvitukset ja taidekirjat kiinnostivat satuja ja sarjakuvia enemmän.
Erityisesti monet surrealistien teokset jäivät lähtemättömästi
mieleeni ja muodostuivat mittakepeiksi, joilla mittasin kuvan kiinnostavuutta
ja koskettavuutta. Pelkkä esteettisyys tai draama olivat tyhjyyttä,
ellei niihin liittynyt arvoitusta ja selittämättömyyttä.
Eli kiinnostuin enemmänkin surrealismista kuin kuvataiteesta
yleensä… Nykyään olen toki paremmin ymmärtänyt
kasvavan ihmisen alitajunnan merkityksen kiinnostukseni taustalla;
yhtäkaikki niiden näkeminen sattui herkkyysaikaan, joka
takasi lähtemättömän vaikutuksen. Eli sillä
tiellä edelleen olen. Siksi surrealismi on ollut, on ja varmaan
jatkossakin on tyylini, vaikka en mikään bretonilainen
olekaan. En usko kuvieni vapauttavan ihmisiä henkisesti tai
vaikuttavan poliittisiin tai minkäänlaisiin muihinkaan
ratkaisuihin, mutta ehkä saan vielä joskus tehtyä
kuvan, joka jää kerta näkemältä katsojan
mieleen. Jos siihen kykenisin, olen onnistunut. Vielä parempi,
jos katsoja ei kykenisi määrittelemään itselleen
miksi joku töistäni näyttää kiinnostavalta.
Silloin se on koskettanut katsojaa suunnasta, jota hän ei odottanut.
Ami Hassinen CV
* 1966 Kurikassa (kotipaikka Kokkola)
* YO 1985 Kiviniityn lukio, Kokkola
* Taideteollinen korkeakoulu, kuvaamataidon
opetuksen koulutusohjelma 1986 - 1991,
* TaK keväällä 1991
* työskennellyt siitä
lähtien kuvataideopetuksessa:
virassa:
• Oulun lasten ja nuorten
kuvataidekoulu (1991-93)
• Hakalahden yläaste, Kokkola (1993 - )
tuntiopettajana:
• Taideteollinen korkeakoulu
(kuvataideopett. täydennyskoulutus)
• Jyväskylän yliopisto (luokanopettajakoulutus)
• Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu
• Chydenius-instituutti (mediaopetus)
• Videopajaohjauksia, kerhoja, kursseja yms.
Taiteellinen toiminta
*maalasi ja piirsi aktiivisesti
siitä lähtien, kun kynä pysyi kädessä
*harrasti maalaamista ja piirtämistä
teinivuosien läpi,
kunnes musiikintekeminen vei voiton... tilapäisesti.
*oppilastöitä Taideteollisen
korkeakoulun
kevätnäyttelyissä, lisäksi musiikkia installaatioihin
*piti taukoa kuvataiteen omakohtaisesta
tekemisestä
käytännössä koko 1990-luvun
*toimi aktiivisesti muusikkona opetustoimen
ohella
(Nemesis-yhtye,
suomalaisen ambient-musiikin pioneereja.
Paljon levytyksiä sekä koti- että ulkomailla, ahkeraa
konsertointia)
*vuosituhannen vaihteessa palasi
äänien ääreltä kuvien pariin
*töitä näyttelyissä
Kokkolassa, Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä
Surrealistit Tuurissa IV 2008, Surrealistit Lempäälässä
V 2009, FinRoArt 09 Hovinkartanon taidekeskus, Hauho.
*asuu ja toimii Kokkolassa
|
